Tänään on nimipäiväni. Otan itseäni kädestä ja ravistelen oikein kunnolla, ONNEA, ONNEA! Sisareni lähetti kännykkääni onnitteluviestin, mutta kukaan muu ei ole huomannut katsoa allakkaansa. Niin ihka tavallista. Lähetän sitten  ihmisille nimipäiväonnittelukortteja kiitokseksi kun eivät ole muistaneet minua. Hah!

 Kaksi päivää oikein mahdottomasti sadetta. Tänään tuntui jo päivällä, että syksy on saapunut, oli niin koleaa sisällä. Ei oikein vielä viitsisi laittaa lämmitystä päälle. Säästetään öljyä, kun on niin tuhottoman kallista.

 Olin vähän äkeänä, kun mieheni , "Tahmatassu", kävelee ulkona paljasjaloin ja tottakai kun tulee sisälle tekee paljaalle lattialle jäljet. Hän yritti puolustella, että se on vain vettä, mutta vettä tai tahmaa, jälki on lattiassa niin kauan kuin minä pyyhin sen pois. Hän ei sitä tee. Siis minulla oli täysi syy olla sitruuna. Siksi toisekseen hän ei ollut paljasjaloin tällä kaertaa vaan oli kastellut sukkansa, joilla hipsutteli ympäri lukaalia merkaten jälkensä. Sain hänet riisumaan ne pois. Luulisi, että olisi epämukavaa olla märissä sukissa. Minä en vaan viitsisi, vaihtaisin just.

 Sivujen asetukset alkavat aueta pikkuhiljaa ja sivuni saavat uutta näköä. Tahmatassu on auttanut aika paljon, joten saan olla siitä kiitollinen. Osasin ennen aika hyvin sivujen tekoa, mutta HÄN asensi koneisiimme Linux-ohjelman ja sen mukana tuli myös muut uudet ohjelmat. Tutut windows-pohjaiset eivät enää kelvanneet. Mietin, onko ihmisen koko ajan opittava uutta? Minulla alkaa järki olla jo seisokkiosastolla ja tuntuu epäinhimilliseltä, kun pitää koko ajan hylätä osaamiaan juttuja ja opetella uusi tapa tilalle. Vali-vali-vali ... helpotti vähän.

Hih, tänään en ole ollut ulkona enempää kuin että hain aamulehden postilaatikosta ja sitten olen seisonut rapulla muutaman kerran, kun olen katsonut tahtooko kissa tulla sisälle. Nyt näyttää ilma jo selkenevän ja aurinko todella paistaa, mutta kello lähestyy jo kuutta. Siispä mietin, kannattaako ulos lähteä tänään ollenkaan. Eipä kai.